Vieraileva tahti

Ooh, olen siis ENSIMMAINEN vieraileva tahti tassa blokissa, mika kunnia! Mina, JJK alias ukki siis.

Esittelyt jaakoot. Kaikkihan minut ja takana olevan tyylikkaan naisen tuntevat. Eiko? No siina tapauksessa .. ei sentaan, se ottaisi liikaa aikaa, silla tama on ENSIMMAINEN vierailuni, ja koska olen tahti, minun taytyy antaa itsestani hieno vaikutelma, ja se ei aina ole helppoa, silla on suuri vaara epaonnistua, kun on ENSIMMAISTA kertaa nain vaativalla paikalla, vaikka toisaalta onko mikaan bloki niin vaativa paikka, onhan esimerkiksi Suomen eduskunnassa esiintyminen viela ja sata kertaa vaativampaa, ainakin ENSIMMAISEN kerran, silti aliarvioimatta tata Family Somervillen blokia, joka ohimennen sanoen on toteutettu todella taitavasti ja asianmukaisella antaumuksella, ja kaiken lisaksi on kysymyksessa heidan pikku esikoisensa ensiaskeleiden, niita muuten ohimennen odotetaan jo, vaikka aika ei olekaan, esittely, ja siihen taytyy panostaa kaikki alyn- ja sielunvoimat, eiko totta, vai onko mitaan niin kaunista ja jaljittelematonta kuin on oman vauva ja sen, tai hanen, vaiheittensa yloskirjaaminen, onhan vauva annettu heille lahjaksi, todella, lahjaksi, ja vielapa ENSIMMAISTA kertaa! Esiintyvana tahtena haluan taman tuoda tassa julki, vauva on lahja, mita muuta se voisi olla kuin lahja, saatu ilmaiseksi Joltakin, kaukaa, tuollainen pieni olento, josta jo Luther sanoi aikanaan, etta jos haluaa nahda enkelin, tulee katsoa pienta vauvaa, joka ei ole tehnyt mitaan pahaa, eika koskaan aiokaan tehda, sellainen minustakin vauva on, enkeli.

Vauva on siis lahja, lahja korkeammalta olennolta, sellaiselta, jolla on kyky ja halua luoda jotakin niin erikoisen kaunista ja vastustamatonta ja suloista kin on Eden-vauva, jonka lahella vieraileva tahtikin jo ENSIMMAISELLA kerralla riisuttiin aseettomaksi, jota ei ole tapahtunut sitten kun viimeksi ihastuessani takana nakyvaan naiseen, ja nyt siis tama on ENSIMMAINEN kerta sen jalkeen, tunne oli molemmissa tapauksissa sama mita voi kuvailla vain yhdella ainoalla sanalla, mita rakas kotimaan kielemmme tuntee, mutta jota kaytetaan tuhlaavasti paikassa jos toisessakin tarkoittamatta mitaan, rakkaus. Minusta tuntuu, ehka sinustakin tuntuu, tama bloki on olemassa rakkaudesta lapseen, aivan, vai voisiko se olla minkaan muun tahden, vanhemmat ovat kokeneeet ENSIMMAISEN kerran luomisen ihmeen, ja ajatelkaa, alussa he eivat edes tunteneet toisiaan, mika sinansa ei ole merkillista, onhan ihmisia yli 6000 miljoonaa, joten olisi voinut hyvin kayda etteivat he olisi koskaan tavanneetkaaan, mutta kohtalo jarjesti asiat ja he tapasivat, tutustuivat, ihastuivat, rakastuivat, ja nyt heita on ENSIMMAISTA kertaa kolme. Eiko se olekin jannittavaa, mullistavaa, kauaskantoista ja niin kaunista.

Hups, vierailevan tahden piti kirjoitta lyhyesti, ytimekkaasti, nasevasti, silla vain tiukka ja lyhytvirkkeinen teksti, kirjoittaminen on vaikuttavaa, se muistetaan, eritoten vierailevan tahden ENSIMMAISELLA kerralla ei sovi langeta pitkiin virkkeisiin, polveilevaan ajatuksenjuoksuun yrittaen selittaa kaikki mita tietaa, sehan vain pitkastyttaa, vasyttaa lukijan, ja kukapa sellaista jaksaa lukea. On siis aika lopettaa. Oli hienoa saada ENSIMMAISTA kertaa vierailla tassa blokissa, ja jos tama jaa viimeiseksi, hymyillaan kun tavataan. The end.