Ihmeellisia arkipaivan hetkia

On ihanaa nauttia tavallisen arjen huippuhetkista kuten rakkaan lapsen nukahtaminen syliin. Eden meni tavalliseen tapaan iltaseitseman aikaan Nukku-Matin hoyhensaarille, mutta jostakin syysta herasi sydanta sarkevaan itkuun; kenties mahanpuruja silla royhtaisy unohtui iltatouhuissa. Oli mukavaa nukuttaa hanet syliini, mita ei usein tapahdu...Eden nukahtaa ja nukkuu hyvin omassa sangyssaan (kunhan tutti ja elefanttipeitto on lahella).

Edenista on kehittynyt loistava napraaja; han mielellaan istuessaan napertelee sormillaan kaikenlaisia tavaroita; esimerkiksi aidin kaulakorua, papereita, puhelimia/kannykoita, television kaukosaatimia ym.ym..listaa voi jatkaa loputtomiin. Ukki tuumasikin etta hanesta tulee tekniikan insinoori; aiti ja mummi veikkaavat jonkin sortin taiteilijaa...missa kadentaidoista on hyotya.

Eden ei viihdy lattialla mahallaan, vaan turhautuu punneruksista ja liikkeelle paasemattomyydestaan..han osaa kylla kaantya ympyraa mahallaan haluamaansa suuntaan ja hinata itseaan taaksepain. Eden haluaa olla jaloillaan; pomppia tai muuten vaan seista kasista tukien tai sitten istua leikkien. Han nostaa hienosti katensa ylos syliin halutessaan; samoin ottaa sormilla kiinni ja punnertaa itsensa ylos makuuasennosta.

Lempilelu on varmastikin vihreankeltainen kala; sen pyrstossa on hieno jousimekanismi; sita vedettaessa se kelautuu takaisin jojomaisesti. Kalaa jaksetaan tutkia ja hypistella mielin maarin. (Allaolevassa kuvassa on myos kala mukana!).