Uusi syottotuoli

Mitenkohan tasta paasisi helpoimmin pois...?


Viime viikolla kavimme vanhan kunnon IKEAssa; halusimme ostaa puisen syottotuolin. Muovisia tuoleja loytyy lastentarvikeliikkeista ihan riittamiin, mutta aitoja, puusta tehtyja harvemmin. Niinpa IKEAn tuoli taytyy kelpuuttaa ja maalata valkoisella maalilla. Aidin kanssa yhdessa koottiin tuoli; aiti ruuvasi ruuveja silla aikaa kun Eden otti asiakseen syoda teko-ohjeet...Onneksi ei ollut kovin monimutkainen koottava!
Eden riemastui kovin uudesta tuolistaan ja mieltyi heti leikkimaan ja nayttamaan uusia temppuja seka poseeraamaan. Ainoa huoli on siina etta siihen sisaltyy vain yksi "turvakoysi"; jos Eden innostuu rimpuilemaan ja aidin tai isan silma valttaa niin kurja onnettomuus saattaa syntya..No, taytyy olla erittain huolellinen ja antaa hanen istua vain ruoka-ajoilla kuten asiaan kuuluu muutenkin.

Ruokailu on alkanut sujua hienosti uudessa syottotuolissa, silla nyt Edenilla ei ole muuta puuhattavaa samalla aikaa kun lusikoidaan vellit napaan. Lusikointi sujuu sutjakammin, kun voi pitaa kiinni ruoka-astiasta itse omilla sormilla. Eden jaksaa usein syoda suurinpiirtein puolet annoksesta karsivallisesti; sen jalkeen han pitaa kiinni astiasta ja loppujen lopuksi saa palkinnoksi "nuolla" lusikan tyytyvaisena. Mieluisin ruokalaji on talla hetkella porkkanamuhennos. Paaryna tai omenavelli menettelee, mutta parsakaalimuhennos oli jo haasteelllista lusikoitavaa. Tosin sekin menettelee, jos on naminami-porkkanoita lisatty joukkoon! Alkuajan riisivelli on jatetty pois, silla se kovetti Edenin vatsaa hiukan. Onneksi luumu auttaa vatsavaivoihin...