Lasten kuulumisia

Eden on vihdoinkin loytanyt naisellisuutensa; han on nimittain alkanut pukemaan itseaan eri vaatekappaleilla..muuten hyva mutta sita kun jatkuu paivittain ja han vaihtelee vaatteita jatkuvasti..meilla onkin koko talo taynna erinaisia vaatteita kun neiti paattaa riisua vaatteet missa milloinkin ja hakee sitten lisaa omasta kaapistaan..hanen huoneensa lattia on useimmiten taynna vaatteita..samaa tapahtuu hiusponnareiden suhteen; han haluaa poninhannat ja sitten ottaa ne pois 5min. paasta ja sitten taas pian haluaa ne takaisin...tyypillista paattamattomyytta naiseuteen liittyen...:)
Han on myos tosi itsepainen; haluaa valttamatta mekot paallensa, jotka ovat viela puolimarkia ja narulla kuivumassa tai sitten pyykkikorista likaisia ja kiven kovaan vaittaa eta nama kylla ovat KUIVIA tai PUHTAITA! Taytyy vaan antaa neidin "leikkia"..ja varsinkin sita siivoamista vaatesotkun jaljilta!
Eden haluaisi kovin pitkat hiukset; han pyytaa etta " Aiti leikkaisit mulle pitkat hiukset, please"..voi rakas kunpa aitikin voisi "leikata" itselleen pitkat hiukset!! :)

Daniel tunnistaa muutamia elainhahmoja lastenkirjoista; koiran, kissan, lintuja, liskoja..nahdessaan elaimia han alkaa hurjasti kirkua/arjya (matkimalla elaimia...?)..han nauttii paljon kirjoista ja niiden selaamisesta.
seka jaksaa jonkin verran kuunnellakin luettua tekstia. Daniel ja Eden alkavat jo leikkia keskenaan; esimerkiksi Eden ajelee potkulaudallaan seka Daniel kavelee nukenrattaiden kanssa; he kiertelevat yhdessa taloa ympari ja naureskelevat. Eden myos usein "ulkoiluttaa" Danielia takapihalla; leikkivat ties mita..aiti saa aina silloin pienen hengahdystauon. Danielilla on tapana aukaista TV ja painella kaikkia nappuloita..TV on liian "alhaalla" pienokaisen ylettyessa siihen. Tai sitten han loytaa kaukosaatimet ja painelee niin kauan nappaimia etta jotakin tapahtuu.
Daniel rakastaa laittaa pullonkorkkeja pullon suihin..han jaksaa istua lattialla ja vasailla niiden kanssa tai sitten kanniskeleee ympari taloa. Meilla on tosiaankin kaksi kappaletta "pikku ihmisia" jotka sotkevat taloa kanniskelemalla tavaroita paikasta toiseen; harmillista vaan etta ne eivat kavele takaisin paikoileen...
Daniel on oppinut hyvin syomaan itsekin lusikalla, jos on nimittain sellaista mista han tykkaa. Aamupuurot eivat ole "silla" listalla, joten ne syotetaan viela; onneksi kuitenkin syo hyvin! Onneksi myos rakastaa tomaatteja ja mandariineja.
Danielin puhe jai kavelemiseen..nimittain ennen han sanoi ihan selvia sanoja mutta nykyaan on ainoastaan vain aannahdyksia ja tietysti selvaa kaden osoittelua mita han haluaa; kommunikaatio kylla pelaa ja saa itsensa ymmarretyksi hyvin. Han osaa hakea kengat ja hatun, antaa pusuja, vilkuttaa kaskettaessa..mutta ei noudata kielto-ohjeita, varsinkaan tielle menemisessa! Itsepainen mutta niin mahdottoman rakas!