Pienet leipurit

Eden ja Daniel tykkaavat molemmat olla aidin apulaisina kun leivotaan. Reeta leipoo jotain joka viikko joten lapsillekin hauskaa riittaa.


Kun ei ole esiliinaa, naamaan on katevinta pyyhkia ylimaarainen taikina.


Onkohan taikinakippoa pidetty kyparana kun taikinaa on koko paa taynna. Onneksi kylpy ei ole kaukana :D

Rakennuspäiväkirja - Osa 81

Tanaan sattumalta nain miehen meloamassa kanootilla meidan jokea pitkin. Pysaytin hanet ja pyysin ottamaan kuvan talostamme joelta katsottuna. Takapihamme on sen verran lyhyt etta on vaikea saada kokonaisuutta yhteen kuvaan pihalta. Kiva nahda kauempaakin otettu nakokulma.


Kovin hidasta on edistys ollut muuten. Pankilta olemme odottaneet lisalainaa jotta voisimme jatkaa pihatoita. Niin kankeata toimintaa heilla tuntuu varsinkin nyt lama-aikana olevan. Hermot ovat saaneet hyvaa harjoitusta lahiviikkoina. Onneksi valo nakyy jo tunnelin paassa. Pienta edistysta on kuitenkin ollut. Olemme aloittaneet joenvarrelle tulevan terassin rakentamisen. Siita tulee kivasti 50m2 lisaa kayttokelpoista aluetta aikanaan.


Altaan pakolliset aidatkin ovat nyt paikallaan. Suurin osa aidasta on lasia jotta se ei herattaisi liikaa huomiota.


Olohuoneestakin katsottuna lasiaita on lahes huomaamaton.

12-vuotis haapaivan viettoa

Meille tuli tanaan 12 vuotta tayteen siita kun menimme naimisiin. Kyllapa vuodet ovat meneet nopeasti. Se kuullostaa jo tosi pitkalta ajalta. Kai siina oli jonkin nakoinen johdatus / tuuri etta oikea puoliso loytyi niin nuorena :)

Saimme jattaa lapset grandadin ja nanan hoitoon ja lahdimme eilen viettamaan paivaa ihan kahdestaan. Saimme ystavaltamme Ullalta lainaksi katevat kajakit, joilla lahdimme pienelle melontaretkelle lahiston vesille. Kiitos vaan kovin Ullalle kun mahdollistit taman.




Vesi oli tosi kirkasta. Pohja nakyi koko matkan lahisaareen.



Vedimme kajakit rantaan suojaiseen poukamaan. Olisi ollut tosi kiva uida kirkkaissa vesissa mutta sen verran kylmaa se nyt talvella on etta ei tehnyt mieli veteen.


Tutkimme saarta vahan myos. Seurasimme polkua joka johti saaren toiselle puolelle. Matkaa ei ollut kuin ehka 200 metria kunnes saavuimme meren puolelle.


Tama hiekkaranta on muutaman kymmenen kilometrin pituinen. Ulottuu lahes Brisbaneen asti.


Suojaisella puolella oli kuitenkin paljon mukavampaa. Ei tuullut ja oli mukavan lamminta. Oli hienoa nauttia rauhasta. Oli niin hiljaista kun lapset eivat kirkuneet ja aaltojen pauhina ei kuulunut.


Meidan yksityinen ranta


Lahti on upean nakoinen. Tanne pitaa ehdottomasti tulla uudestaan. Kesaksi pitaa ostaa omat kajakit!!!


Meidan laheisen golf clubin vieressa on kiva hotelli. Ajateltiin kokeilla jotain ihan paikallista paikkaa. Kavimme viela kakulla ja kahvilla siella paivan paatteeksi. Iltaaurinko lammitti viela kivasti.


nammmmmmmmmmmm

Vieraita Suomesta

Meilla oli ilo saada muusikko Pekka Simojoki ja hanen tyttarensa Henna kylaan kuluneella viikolla. Tulivat Australiaan viettamaan muutaman viikon lomaa ja viettivat meidan luonna ensimmaiset nelja paivaa. Oli tosi hauska tutustua heihin - tosi rentoja ja mukavia ihmisia. Muistan kun vuosia sitten olimme "Maata Nakyvissa" paivilla Turussa. Siella Exit oli yksi paaesiintyjista ja keikka oli loistava. Muutenkin monet Exitin ja muut Pekan tekemat laulut ovat tulleet tutuiksi vuosien varrella. Oli upeata saada niin lahjakas muusikko kylaan ja kuulla myos muutama naytekappale hanen lauluistaan taalla kotonakin.


Kierrettiin paikallisia nahtavyyksia pari paivaa. Torstaina kaytiin Noosassa ja kaytiin jopa uimassa. Merivesi on talla hetkella 19 astetta mutta kylla me hetken siella viihdyttiin. Pekka tykkasi kovin luonnosta joka muistutti hanen lapsuuden vuosistaan Afrikassa.


Lapsetkin tykastyivat heti vieraisiimme. Eden usein huuteli Hennalle tai Pekkalle, etta tulkaa leikkimaan! Tassa Eden ja Pekka leikkivat leikkihuoneessa uuden nukentalon kanssa. Pekalla tyylikas ampari paassa :D. Yhtena iltana Eden sanoi kun oli menossa nukkumaan, etta "Pekka on mun paras kaveri"


Lauantaina oli Brisbanen Suomitalolla konsertti, johon osallistui muutama kymmen paikallista Suomalaista. Oli hauska kuulla laadukasta musiikkia livena. Hennakin on selvasti nouseva tahti.


Tassa viela ryhmakuva. Vanhemmatkin tulivat kuulemaan Pekan ja Hennan konserttia.

Uusi loyto-kiva puisto!

Satuimme loytamaan uuden ja tosi kivan puiston 10 min. ajomatkan paasta meilta; lahella Samin vanhempien kotia. Tavattiin Paulan ja Meganin seka Tomin kanssa torstaiaamuna. Hauskaa oli..vietimme siella melkein 3 tuntia!

"Flying Fox" oli tosi hauska! Daniel ei viela oikein pysy kyydissa mukana; mutta katseli ihmeissaan!


Hymypoika ja Aidin kulta..meilla on molemminpuolinen riippuvuussuhde!(Han on niiin kiinni aidissaan..!:))

Eden tykkasi kovin ajaa pyorallaan; tassa puistossa on ihan oikea oma lasten liikennepuisto liikennemerkkeineen. Ja taalla saa ajaa TOSI lujaa!


Lounaalla mietiskelya..

Eden, Megan, Tomi seka Daniel pyorineen.

Ajakaa nyt vahan kovemmin..Please!! Kylla nama keksit pysyvat kadessani...

Hullunmyllyn pyoritysta

Elama on kylla ollut aikamoisen kiireista viimeiset 4 viikkoa. Muutto pakkauksineen ja purkamisineen, uuteen asuntoon ja paikkaan totutteluun, uuden tyopaikan loytaminen ja aloittaminen on vienyt paljon energiaa mutta positiivisella tasolla. On oikein mukavaa asua tassa talossa (vaikka takapiha onkin edelleen kaaosta), tutustua uusiin naapureihin ja paikallisiin kauppoihin seka varsinkin aloittaa uusi tyo. Sain toita (Reeta siis) ihmeellisesti paikallisesta laakariasemasta sairaanhoitajana. Ihmeellista sen suhteen etta satuin soittamaan sinne ystavamme kehoituksesta ja heilla sattuikin olemaan tarvetta hoitajalle. Haastattelua panikoin, silla enhan ollut hakenut toita neljaan vuoteen..mutta sekin osottautui lahinna orientaatioksi eika normaaliksi haastatteluksi...huhhelpotus!!
Teen toita kaksi paivaa viikossa; tyomatka kay vaivattomasti pyoralla; otan verikokeita, annan rokotteita, hoidan haavoja..juttelen ihmisille mukavia..eli helppoa!! Sami hoitelee lapsia minun ollessa toissa; ja sanoo nauttivan siita kun saa olla lasten kanssa "yksinaan"; he kuulemma kayttaytyvat paljon paremmin verrattuna minun lasnaolooni...mitakohan siita nyt pitaisi ajatella...?! Hyva jos joskus kayttaytyvat hyvin...hehehee.

Lapsille kuuluu hyvaa; hyvin ovat sopeutuneet uuteen taloon..nyt on ainakin tilaa juosta ja piiloutua piilopaikkoihin. Lapsista kylla huomaa hyvin miten he aistivat ja heijastavat vanhempien hyvinvointia.





Daniel oppi portaissa kulkemisen alta aikayksikon; tosin heti ensimmaisena paivana putosi portaista ja loi otsansa tosi pahasti..mutta eipahan ole sen jalkeen kertaakaan pudonnut portaista (kopkop..).Ja alastulon han hoitaa menemalla takaperin.
Daniel on pian 18kk:n ikainen. Han rakastaa antaa pusuja ja halauksia. Daniel on kovapoika touhottamaan; mutta on edelleen rauhallinen liikkeissaan..ei ryntaa suuna paana asioihin joista han ei ole varma. Han on oppinut suun mutrustamisen ja jonkinasteisen mokottamisenkin mielipahan sattuessa.. ja ei suostu tulemaan silloin syliin pyydettaessa..taytyy pyytaa muutaman kerran ennenkuin antaa periksi ja tulee lohduttautumaan syliin. Han tulee aitiinsa..olin kova "mokottaja" nuoruudessani..mutta en enaa!! :))


Viikonloppua olemme viettaneet rennosti. Samin isovanhemmat tulivat lounaalle tanaan. Oli mukava viettaa hetki aikaa heidan kanssa. Eden vielakin vierastaa heita. Johtuu todennakoisesti siita kun eivat puhu samaa kielta (viela).


Iltapaiva vietettiin lahipuistossa, jossa lapset viihtyvat mainiosti.


Ei ole muuta kuin hyvaa sanottavaa alueen asukkaista. Namakin lapset - Mia ja Harrison - tulivat kysymaan etta saadaanko me leikkia teidan lasten kanssa. Ottivat Edenin ja Danielin leikkeihinsa mukaan vaikka olivatkin jonkin verran vanhempia.




Asuinaluettamme ymparoi golfkentta, jossa paikalliset kengurutkin viihtyvat. Niita nakyy usein kentan laidalla. Nama kaksi olivat melkein golfklubin pihalla. Ovat oikeastaan puolikesyja. Maalla ei paasisi nain lahelle kenguruja ikina.

Rakennuspäiväkirja - Osa 80

Ei tama projekti viela ihan lopu vaikka asutaankin jo talossa. Altaan reunakivetys on nyt vihdoin valmis. Hyvalta naytaa kun terassien laatat yhtyvat altaan reunakiviin. Kaytettiin samaa laattaa altaassa kuin terasseilla.











Tahan loppuun viela pari kuvaa tulevasta. jee jee..kesaa taas odotetaan :)

Hengissa Ollaan

No niin, vihdoin paastaan taas paivittamaan blogia. Oltiin nettipimennossa kolmisen viikkoa. Nettiyhteyden piti jarjestya kolmessa paivassa mutta kas kummaa… kun asumme “maaseudulla” - kaupungin ulkopuolella, ei ollut enaa vapaita paikkoja laajakaistaa varten. Aika huvittavaa mutta eihan Australia ole ollutkaan ikina mikaan internetin edeltakavija. Tutkin kaikkia muita vaihtoehtoja ja lopulta paadyin langattomaan nettiin. Katolle asennettiin vastaanotin ja sielta vedettiin piuha toimistoon. Taytyy myontaa etta langaton laajakaistakin on ollut positiivinen yllatys. Normaalissa surffailussa ei juurikaan huomaa eroa nopeudessa. Isojen tiedostojen imuroinnissa eron kuitenkin huomaa mutta eipa valitetta. On mukavaa kuitenkin olla taas elavien kirjoissa.

Ollaan asetuttu hyvin uuteen talon. Viihdytaan erinomaisesti. Keittiossa on unelma kokata ja on kivaa kun on tilaa runsaasti. Siivoaminenkaan ei oikeastaan ole suuri ongelma kun tekee yhden siiven kerrallaan. On myos muutama huone joita ei talla hetkella kayteta joten niista kun pyyhkii polyt aina valilla, se riittaa. Asuin alue on todella kiva. Luonnon laheisyys on kiva ja lintuja on monta eri lajia. Linnunlaulua saa kuulla aamusta iltaan. Ikaviakin elaimia nakyy..tai on nahty. Altaanrakentajamme naki erittain myrkyllisen kaarmeen joen vieressa. Tulisi kova kiire sairaalaan jos semmonen purisi. Onneksi ne pelkaavat ihmisia eika sita sen kummemmin ole nakynyt...jatti vain nahkansa tuliaiseksi meidan pihalle.

Naapurit ovat todella ystavallisia. Viime viikonloppuna kolme perhetta piti meille oikein tervetuliaisjuhlat. Oli upeat tarjoilut. Istuttiin iltaa iltamyohaan naapurin takapihalla. Oli mahtavan lammin talviyo kun T-paitakin riitti! Muutenkin talvisaa on ollut upea viime viikolla. Parina paivana oli 25-26 astetta mika tuntui lahes kesaiselta. Valitettavasti etelasta tuli taas kylmat ilmat ja tanaan tuskin on 20. Upea auringon paiste kuintenkin on mika pita mielen iloisena :)

Tahan valiin muutama tanaan otettua kuvaa.


Makuuhuoneessamme on aina lammin. Tassa Reeta lammittelee auringossa. Ulkona oli aika kylma tuuli tanaan.


Silla aikaa kun Reeta meni naisten kanssa saunaan, mina ja lapset lahdettiin viereiseen puistoon. Puistossa on onneksi keinu molemmille lapsille.






...ja muutama hassu kuva lapsista :) Ulos on aina hyva lahtea.

Niihin aikoihin kun muutimme, minun tyot vahenivat lahes olemattomiin. Firma, jolle teen toita menetti pari isoa projektia ja muutenkin Englannin tyotilanne on ollut huono jo monta kuukautta. Olen nyt ollut lahes tyottomana muutaman viikon. Tama tuli oikeastaan juuri sopivaan saumaan kun nettiakaan ei ollut. Reeta ajatteli sitten hakea toita jotta rahaa tulisi jostain. Han soitti lahimpaan laakariasemaan, joka on vajaan kolmen kilometrin paassa ja kysyi onko toita. Heilla ei ollut edes ilmoitusta lehdessa. Sattuivat kuitenkin juuri tarvitsemaan sairaanhoitajaa ja Reeta sai heti tyopaikan. Aivan upea juttu. Se on unelma tyo sairaanhoitajalle kun tyotunnit ovat 9-17 eika viikonloppuina tarvitse tehda toita puhumattakaan yotoista. Han on siella toissa nyt pari paivaa viikossa, joskus saattaa tehda kolmekin. Sopii meille hyvin kun minulla on viela iso urakka pihojen laitossa yms. On myos rentouttavaa valilla olla lasten hoitajana kun olen joutunut olemaan niin monta kuukautta skarppina taman rakennusprojektin kanssa ja tyopaineet sen lisaksi. Aivoille vahan lepoa :)

Altaan rakentajat aloittivat pari viikkoa sitten. Taalla on vain yksi mies ollut toissa joten edistys on ollut hitaanlaista mutta mikas kiire tassa on. Uintikelit ovat viela muutaman viikon takana. Altaan reunat ovat nyt lahes valmiit. Paalle tuli sama laatta kuin meidan ulkoterasseilla ja sivulle 200mm kaista mustaa laattaa.




Altaan paadyssa oleva seina joka toimii vesiputouksena paallystettiin kivalla liuskakivella.